Stardust-kasvattajanimen takaa löydyn minä, Susanna Jousa, vm. 1981. Kasvatan Jyväskylässä pienimuotoisesti, lähinnä omaksi ilokseni. Muunnoksiksi on valikoitunut variegated, badger ja silvermane. Rottien lisäksi perheeseen kuuluu mies, kaksi alakouluikäistä lasta – jotka tykkäävät rotista hirmuisesti ja ovat päivittäisissä puuhissa mukana, kaksi portugalinvesikoiraa ja rescuena tullut viljakäärme.
Innostus rottiin syttyi jo 1991, kun parhaalla ystävälläni oli kaksi veljestä. Omia jouduin odottamaan yli 10 vuotta, koska äitini oli niille pahasti allerginen. Kesällä 2003 sain vihdoinkin ensimmäiset rottani, ystäväni vahinkopoikueeseen syntyneet tytöt Pirren ja Pörrin. Ennen vuodenvaihdetta tuli seuraavat kolme siskosta, joista kaksi sijoitukseen, Henriikka ja Matti Heliniltä (ent. Keyun). Se olikin sitten menoa! Kesällä 2004 Hilpan poikueesta oli ihan pakko saada omaksi myös poika, niinpä se sai kaverikseen sijoittipojan. Tuosta lähtien minulla oli sekä naaraita että uroksia, suurin osa sijoituksessa (lilac-muunnoksen kasvatukseen), mutta aina on ollut myös omaksi iloksi “härpäkkeitä”. Näyttelyreissulle minut saatiin ympäripuhuttua mukaan tammikuussa 2005, viereiseen kaupunkiin Helsinkiin, ja niinpä tutustuin Helinien avulla heidän yhteistyökasvattajiinsa Saija Forsströmiin (Zaya´s) ja Tellu Sonneen (Tearcmir), joiden kanssa ollaan edelleen ystäviä. Sen jälkeen näyttelyissä onkin tullut juostua aina mahdollisuuksien mukaan: ei pelkästään hakemassa rotille arvosteluita ja omaa silmää kehittämässä, vaan myös tapaamassa samanhenkisiä ihmisiä ja rakkaita ystäviä.
Oma kasvatus alkoi halusta saada variegated downunder – vaan niitäpä ei saanut Suomesta ollenkaan. Onneksi en ollut downunderin suhteen yksin, ja Marianna Alasen (ent. Showtime) kanssa aloimme selvittelemään, mistä sellaisia voisi saada. Vuosi 2006 meni kirjoitellessa sähköposteja ympäri maailman, kunnes keväällä 2007 Tsekeistä löytyi kasvattaja, jolta saimme ostettua kolme berkshire downunder-naarasta: kaksi Mardille, yksi minulle. Karanteenin jälkeen sain Neelan (LMG´s Catania) kotiin, ja sen osoittautuessa terveeksi ja mukavaluonteiseksi, oli aika etsiä sille sopiva uros. Näyttelyreissulta sellaisen bongasinkin, ja niin sulhaseksi valikoitui Maija Määtän kasvattama ja omistama Ilta-aurinko (variegated). Poikue syntyi 7.12.2007 ja siihen yksi kaipaamani variegated downunder-tyttö, ja tähän piti alkuperäisen suunnitelman myötä jättää kasvatus. Vaan toisin kävi. Tämä poikue on edelleen tärkeä, sillä se löytyy kaikkien kasvattamieni kuviollisten takaa vielä tänäkin päivänä!
Sain kasvatukseni alussa paljon apua Sanna Lappalaiselta (Ratsian) uroslainojen merkeissä, vuodesta 2008, jolloin tuli myös sijoitukseen ensimmäiset Ratsianit ja teimme aika tiivistäkin yhteistyötä vuoteen 2019 asti. Downunderit kuolivat omalta osaltani sukupuuttoon jo 2011, ja suvut jatkuivat tavallisina variegatedeina. Ensimmäinen badger-poikueeni syntyi tammikuussa 2017, sillä en malttanut käyttää upeaa (ja lähes 2v) urostani pelkästään vareihin. Niinpä bdg-kasvatukseni kantaisä on Stardust Trojan Horse (sk s-mi/bdg) – miten osuva nimi sillä olikaan.
Myös paras ystäväni Fiuri eli Pia Hänninen (ent. Bewitched) on ollut koko ajan apuna ja vääntänyt yhdessä kanssani vareja, vaikka aluksi toiminkin hänelle sijoituskotina husky-kasvatukseen ja Fiuri minulle sijoituskotina vareille. Fiurin kanssa tapasimme jo 2004, mutta ei suinkaan rottanäyttelyn merkeissä, vaan aamun pikkutunneilla kantabaarimme sulkeuduttua grillijonossa – mutta rotat yhdistivät ja loppu on historiaa.
Kasvattajakurssin kävin 2014 ja sain vielä loppuvuodesta kasvattajanimen. En olisi muuten nimeä tavoitellut, mutta monen konkarin sanottua: “Kyllä sun Suski olis jo syytä mennä kurssille”, annoin viimein periksi.
Muutettuamme Espoosta Jyväskylään 2016, alkoi myös tiivis yhteistyö Maikkoo Pukkilan (ent. Lakeuren) kanssa badgereiden osalta. 2017 downunder nosti uudelleen päätään ja Saijan kanssa teimme jonkin aikaa yhteistyötä sen parissa. Ensimmäisen silvermaneni sain sijoitukseen 2019 Elina Ilvekseltä (Valkyria´s) ja pitkien keskusteluiden jälkeen aloin niitäkin kasvattamaan. Yksiväristen ja pointillisten jalostuseläinten saamisessa Elina, Saija ja Tellu ovat olleet korvaamaton apu!
Yhdistystouhuissa olen ollut mukana ties kuinka kauan: agivastaavana, tulosvastaavana, assarina, hallituksen jäsenenä, jne. Lemmikkiluokan tuomariksi valmistuin 2022. Rottia on näiden vuosien aikana ehtinyt olla yli 20:lta eri kasvattajalta.
